TupasvillasaariJotain uutta auringon alla
Ostin Moonspellin uuden lätyn Night Eternalin jo viikko tai kaksi takaperin, mutta sain kuunneltua sitä kunnolla vasta viime yönä. Ostin nimittäin samalla kerralla neljä muutakin levyä, ja jumituin kuuntelemaan ensimmäistä sangen pitkäksi ajaksi.
Night Eternal on kuitenkin parasta, mitä Moonspellilta on tullut ulos pitkään aikaan. Ja se on paljon sanottu yhtyeestä, jolta on tullut ulos aiemmin kahdeksan loistavaa albumia. Oma suosikkialbumini on aina ollut vuonna 2001 ilmestynyt Darkness and Hope, mutta Night Eternalin synkänhaikea tunnelma saattaa hyvinkin nousta sen ohi.
Olen usein juuri Moonspellia kuunnellessani miettinyt, miten paljon olisinkaan menettänyt, jos en olisi vuosituhannen vaihteessa kiinnostunut Internetistä. Moonspell olisi jäänyt väliin, jos en olisi törmännyt siihen sattumalta netin syövereitä luodatessani — sitä kun ei hirveästi Suomen radioissa tai televisiossa kuule. Kun asiaa oikein ajattelee, niin valtaosa kuuntelemastani musiikista on muutenkin löytänyt tiensä luokseni juuri Internetin kautta. Mitä hittoa minä kuuntelisin, jos en seilaisi www:n aavalla merellä?
Rehellisesti sanottuna ajatuskin pelottaa.
Lähetetty Sunnuntaina, 22. Kesäkuuta 2008 kello 15:23. Osion Mietteitä, Elämä alla. Kommentointi ei ole sallittu.
TupasvillasaariJotain uutta auringon alla
On päiviä, jolloin me kaikki pelkäämme pimeää.
Erittäin hyvä albumi kaikin tavoin, mutta ainakin minua ajoittain tuo äänimaailman sulavuus, “pehmeys”, vähän hämmästyttää (etenkin jos ennen Moonspellittämistä olen kuunnellut jotain muuta metelibändiä). Moonspellin fanille kehtaan suositella suomalaista Swallow The Sunia. Ehkä myös Tvangeste, Flagellation, Twilight Opera, Arthemesia ja Netherbird voivat yllättää positiivisesti (tai sitten negatiivisesti, daa). Arthemesialta ainakin kappaleet Ancestor of Magick, ShamaNatahS ja Swampendom ovat ihan kuuntelukelpoisia. Kaksi jälkimmäistä löytyy bändin MySpace-sivustolta. Tvangestelta kehotan kuuntelemaan ainakin kipaleen Birth Of The Hero, kun siinä on niin nätisti rummut, korinat ja klassinen sekä metallipitoinen musiikki sulassa sovussa keskenään. Bändin MaiSpeissi on osoitteessa www.myspace.com/tvangesteband.
Kesäkuu 23, 2008 kello 07:23Luukuttaisit yötä päivää M.A. Nummisen Kookospähkinään niin julmetun kovalla täyisin vailla tietoutta oikeasta musiikista.
Nojoo itsekkin olen lähes kaiken internetsistä löytänyt, mutta onhan ne kaveritkin suositelleet. Harvemmin televisiosta saatikka lehdistä mitään olen bongannut. Voisi musiikkimaku olla hieman vinksallaan ilman internettiä. Saattaisin olla se räppäri.
Huomenta
Työ tekijäänsä kiittää ->
Kesäkuu 25, 2008 kello 06:03Petri, onhan Moonspell pehmeää, mutta en pidä sitä ollenkaan huonona asiana. Rouhea metalli on hienoa, mutta niin on siloinenkin, kun sitä osaa kuunnella. Ja Fernando Ribeiron ääni sopii minusta jotenkin paremmin pehmeään menoon kuin yliraskaaseen meininkiin. Tottakai tämäkin on makukysymys.
Kesäkuu 29, 2008 kello 19:51