Omppukausi läheneeMitä ajattelin tänään
Olen pyöritellyt viime päivinä mielessäni Shinatryan päivittämistä. Olen saanut hiljalleen uuden ulkoasun lähes valmiiksi, mutta sivuston tiedot kaipaavat varsin kovakouraista päivittämistä — ja minulla ei ole aikaa. Olen jo päättänyt jättää muutaman koulukurssin tenttimättä ajanpuutteen vuoksi ja lukea vain kirjat kunnolla ja mennä sitten ylioppilaskokeisiin. Mitä se kurssikokeiden tekeminen minua hyödyttää?
Seuraavat kolme viikkoa olen taas töissä (ja päästessäni kotiin rättiväsynyt), ja kesäloman viimeiset kaksi viikkoa menevät todennäköisesti ylioppilaskokeisiin päntätessä. Yrittänen raahautua koneen ääreen jonakin päivänä töiden jälkeen, mutta helteiden pilaamat yöt aiheuttavat unettomuutta, jota aamuherätys kello 4.30 ei kamalasti helpota. Päästyäni töistä kotiin minä yleensä lähinnä nukun.
Veikkaan kyllä, että puolentoista viikon päästä toimitettava MacBookini antaa hieman uutta puhtia. Kaksi viikkoa on pitkä toimitusaika kannettavalle, mutta olen lohduttautunut sillä, että hyvää kannattaa odottaa. Olen ajatellut saattaa uuden puhdin voimin keväällä kirjoittamani näytelmän Tuhkakrokotiilin selainystävälliseen muotoon ja tökätä sen kotisivuilleni, ja tässä loman aikana olisi tarkoitus kirjoittaa vielä teksti mediadiplomityöhöni, möröstä kertovaan lastenkirjaan. Mahdollisen kuvituksen teen vasta syksyllä.
Projekteista puheenollen, olen saanut kesän aikana kirjoitettua muutaman tarinantyngän, mutta ne vaativat vielä jonkin sortin korjailua ja oikolukua ennen Shinatryaan lisäämistä. Minulla oli noin vuoden mittainen jakso, jolloin kirjoittaminen tahmasi pahasti, mutta nyt sanojen vyöryttämisen helppous on alkanut palautua.
Muutos johtuu ainakin osittain kasvaneesta kiinnostuksestani mytologiaan, niin suomalaiseen, pohjoismaalaiseen kuin muuhunkin. Olen viettänyt tunteja hymähdellen ja lueskellen suomalaisesta muinaisuskosta — siihen on todella vaikea olla törmäämättä, mikäli penkoo kotomaan mytologiaa. Yhtenä päivänä mieleeni tuli se, kuinka totesin eräälle Jeesukseen uskovalle ystävälleni minulla riittävän uskoa enemmän suomalaisiin tonttuihin ja metsänhaltioihin kuin 2000 vuotta sitten kuolleeseen “jumalan poikaan”. Taisi luulla, että vitsailin.
Niin tai näin, projektini vierivät hitaasti eteenpäin, mutta vierivät yhtä kaikki. Tämän kirjoituksen otsikko on viittaus yhteen inspiraation hetkeen pari viikkoa sitten, jolloin kirjoittamassani tekstissä esiintyi tärkeässä roolissa elämänpuu.
Tulisi vain syksy.
Lähetetty Torstaina, 5. Heinäkuuta 2007 kello 20:36. Osion Elämä alla. Kommentointi ei ole sallittu.
Omppukausi läheneeMitä ajattelin tänään
On päiviä, jolloin me kaikki pelkäämme pimeää.