LatinaSille on sana, ja se sana on kiire
Alkaa olla se aika helmikuusta, jolloin aurinko nousee korkeammalle ja paistaa lämpimästi ikkunasta sisälle. Se on kevään alkusoitto, enne sille, että pian vihreä nurmi pilkottaa kuihtuvien lumimassojen seasta.
Juuri näin kuuluu auringon hiihtolomalla paistaakin.
Soitin tänään työnantajalleni ja kysyin kesätöitä. Kyllä se kuulemma sopii, oikein hyvin vieläpä, jos vain saadaan tarpeeksi suuri porukka kasaan. En kanna siitä vielä liian suurta huolta, aina sinne joku löydetään. Ja se työ on siitä mukavaa, että saa mennä ja tulla milloin haluaa. Jää aikaa lukea, syksyllä kun alkavat ylioppilaskirjoitukset.
Olen lukenut nyt lomalla jonkin verran. Hain kirjastosta samalla reissulla niin Danten Jumalaisen näytelmän, Tove Janssonin Pappa och havetin sekä Anne Ricen Veren vangit. Kyllä, lainasin Muumi-kirjan ruotsiksi, koska meidän on sellainen luettava. Viimeinen ruotsinkurssi menossa. Tosin voi olla että sorrun ja väsään kirjatehtävät suomenkielisen lukukokemukseni pohjalta, vierailla kielillä lukeminen ei ole koskaan minua sykähdyttänyt.
Danten kirjassa olen vasta puolivälissä Helvettiä. Eino Leinon suomennos ottaa välillä päähän, kun vastaan tulee sanoja, joiden merkitys on jo ehtinyt muuttua. Kirjan takana on myös sentin paksu läjä selityksiä kunkin laulun viittauksille, ja koska itse kirjassa ei ole merkitty, mikä viittaus on mihinkin, on aina ennen sivun lukemista tarkistettava mahdolliset viittaukset kirjan takaa. Lukeminen on sen takia aika hidasta puuhaa.
Ei Dantessa ole niin paljon huonoa, ettei siitä löytyisi jotain hyvääkin. Sain eilen illalla aivan mielettömän kirjoitusidean Jumalaisen näytelmän jälkeen. Suttasin ajatukseni muistiin epämääräiselle kasalle papereita ja lappusia, ja nyt minulla on vino pino kaikenlaisia irrallisia huomautuksia, jotka liittyvät ideaani mitä omituisimpien käänteiden kautta. Tarkoitukseni olisi perehtyä tuohon kasaan huomenissa ja jäsennellä sitä hieman järkevämpään muotoon.
Eikä koko ideani edes liity Danten Helvettiin mitenkään, paitsi ehkä siten, ettei ideani mukaan Helvettiä oikeastaan ole olemassa. Koko Helvetin olemassaolo on oikeastaan vain sivujuonne koko isossa ajatusvyyhdessä. Siihen liittyy paljon muita asioita. Paljon, paljon, paljon. En ole vielä edes ehtinyt ajatella kaikkea valmiiksi.
Minä suorastaan tärisen innosta, mutta ennen kirjoittamista asiat on jäsenneltävä. Jäsentely on kaiken a ja o.
Voisin oikeastaan takertua tuohon lappukasaan jo nyt.
Lähetetty Tiistaina, 20. Helmikuuta 2007 kello 15:38. Osion Elämä alla. Kommentointi ei ole sallittu.
LatinaSille on sana, ja se sana on kiire
On päiviä, jolloin me kaikki pelkäämme pimeää.