Pimeänpelkääjä

 Kaninpoika sairastaaKirjahylly 

Elämä on

Minulla on teoria.

Sen mukaan jokaiselle ihmiselle on varattu oma paskaämpärinsä, kenelle isompi, kenelle pienempi, ja siitä kaadetaan jokaisen ihmisen päähän ikäviä asioita elämän varrella. Ikävä kyllä kaatomekanismi on jumissa ja meidän päähämme kaadetaan aina vain isoja annoksia paskaa, ei koskaan pieniä tai sopivia.

Siksi ongelmat aina kasaantuvat.

—

Viime viikolla joku valopää varasti Pimeänpelkääjän ulkoasun ja unipäiväkirjani tekstejä. Sivuston palveluntarjoaja ei vastaa kyselyihini. Joskus alkuviikosta aloin nähdä toistuvia painajaisia, jotka jatkuvat joka yö.Torstaina sairastuin ja paahdoin loppuviikon läpi milloin kuumeisena, milloin alilämpöisenä. Torstaina myös kanini sairastui ja kuoli lopulta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ilmeisesti keuhkokuumeeseen. Ehdin valvoa kolmena yönä parin tunnin välein tarkastamassa, onko jänöllä kaikki kunnossa. Tämän johdosta päiväaktiivisuuteni oli aivan huipputasoa, kuten maanantaina palauttamani (täysin överiksi mennyt) mainosanalyysi osoittaa. Tähän sivuun mainittakoon, että en jotenkin osannut tehdä mitään viikonlopun aikana, koska olin aivan sekaisin jänön johdosta. Maanantaiaamuna herätyskelloni taas sanoi itsensä irti, ja heräsin aamulla 8.10 kuvitellen kellon olevan 6.30. 1,5 tunnin asiat oli mahdutettava 10 minuuttiin ja juoksuun bussipysäkille. Tänä aamuna heräsin kylmyyteen - taitaa olla huoneeni lämmitys rikki. Tänään sain myös viimein käsiini kirjan, joka oli ilmestynyt perjantaina mutta jota ei ollut saanut mistään kaupasta (ehdinkin kysellä sitä kuusi kertaa!). Nyt sitten SMF-foorumini suoltaa virheilmoitusta, eikä vikaa vain tunnu löytyvän. Minä palelen. Olen peittänyt kanin häkin lakanalla, koska pelkään pimeässä autiona olevaa häkkiä (se johtuu niistä painajaisista, joita näen yhä välillä siitä marsusta, joka ennen asusti tuossa häkissä). Kurpitsani paleltuivat, mutta hedelmät ovat toivottavasti syömäkelpoisia. Niin, ja ensi viikolla alkaa koeviikko. Ostamani karkkipussin karkit olivat viallisia. Eilen pitämäni puhe oli surkea (oikeasti). Cd-soittimeni taitaa olla rikki. Hukkasin suosikkipaitani johonkin samoin kuin nuhalääkkeet, eikä niitä löytynyt edes siivouksessa.

…voi hip hurraa.

Lähetetty Tiistaina, 19. Syyskuuta 2006 kello 19:05. Osion Elämä alla. Kommentointi ei ole sallittu.

 Kaninpoika sairastaaKirjahylly 

4 kommenttia

1. Alex

   Olen pahoillani kanista :(

   Syyskuu 19, 2006 kello 20:28
2. hejoko

   Listasi vetää vakavaksi, niin vakavaksi ettei tuohon enään lohduttelut auta. Voiko yhteen viikkoon enää enempää paskaa mahtua? Periaatteessa Sinulla pitäisi olla nyt edessä elämäsi ihanin aika, joka kestää niin kauan kunnes paskasanko pääsi päällä taas täyttyy. Nythän sen täytyy olla tyhjä. Mutta ei mikään ole niin varmaa, kuin ettei mikään ole varmaa.

   Syyskuu 19, 2006 kello 20:49
3. Hamzort

   Minulla on kuollut samalla viikolla yksi parhaista kavereista, toinen paras kaveri muuttunut, sain kolme tikkiä niskaan, myöhästyin kaksi kertaa koulusta ja kaksi tuntia jälkkää. Ja kaikki samalla viikolla. Herra Ongelmallinen, revi siitä… Myönnetään. Pahoittelen kania. Sinulla on ollut raskas viikko :/

   Syyskuu 19, 2006 kello 23:05
4. Tiina

   Tämä tietysti auttaa ihan sikana, mutta sanonpa silti. Itselläkin on ollut ylä- ja alamäkiä lukion aikana (ja TIETYSTI aina koeviikon alla), mutta ellei ole aivan pohjamudissa rämpinyt ja saanut nelosta nelosen perään niin yksi koeviikko sinne tai tänne ei oikeasti haittaa yhtään mitään. Minusta voit ihan hyvillä mielin antaa itsellesi aikaa surra kanin menetystä ilman että tarvitsee paniikissa selata jotain kurssikirjoja ja päätyä vielä pahempaan umpikujaan kun ei oikeasti ehdi eikä pysty eikä jaksa tehdä kaikkea hyvin.

   Syyskuu 23, 2006 kello 10:13