Kaksi ääripäätäJulkaisualusta hakusessa
Minulle maaliskuun ensimmäinen päivä (hyvä on, tänään on kuudes) on aina edustanut ensimmäistä kevätpäivää, oli se minäkin vuonna sitten kuinka luminen ja talvinen tahansa. Niin minä tänäkin vuonna pomppasin keskiviikkona, ensimmäinen päivä maaliskuuta armon vuonna kaksituhattakuusi hymy huulillani ylös sängystä aamulla.
Kevät on täällä. Se ei vaikuta siltä, mutta se on totta. Se on jo löytänyt tiensä meidän jokaisen mieleen, eikä kukaan voi sitä itseltään kieltää, toisilta kylläkin.
Päivät ovat jo pidentyneet. Valo on lisääntynyt. Talvi on taas kerran häviämässä jokavuotisen taistelunsa.
Keväässä on vain yksi huono puoli: sen jälkeen tulee kesä. Ja minä inhoan kesää.
Lähetetty Maanantaina, 6. Maaliskuuta 2006 kello 19:36. Osion Elämä alla. Kommentointi ei ole sallittu.
Kaksi ääripäätäJulkaisualusta hakusessa
On päiviä, jolloin me kaikki pelkäämme pimeää.
Ai tulee kevään jälkeen kesä? No jee kesä!
Maaliskuu 6, 2006 kello 19:57Kyllä se kesä voittaa ainakin kolme muuta erinimistä vuodenaikaa.
Herran jumala! Miten kukaan voi inhota kesää :O
Maaliskuu 6, 2006 kello 22:47Hairahduin tänne ja pakko sano sanoa, että harvinaisen soma entry. Awwu.
Maaliskuu 7, 2006 kello 08:52Nikke, samaa ihmettelen minäkin.
Maaliskuu 7, 2006 kello 15:32Kesäkuun alun koleat päivät vielä menevät, mutta heti, kun lämpömittari nousee yli kahteenkymmeneen asteeseen, minä kuolen. Se kai johtuu Suomen ilmastosta - ei esimerkiksi Egyptissä tuntunut lainkaan yhtä kuumalta, vaikka lämmintä oli 28 astetta.
Heinäkuun helteet lähinnä makaan sisällä tuulettimen vieressä liotellen jalkojani jääpalaämpärissä täytenä vihanneksena toivoen, että tulisi talvi. 20 astetta lämmintä ulkona on ehdoton sietokyvyn yläraja.
Kesä on inhottava. Kaiken maailman mönkiäiset ja paarmat lentelevät ympäriinsä, kuolen kuumuuteen enkä voi tehdä mitään, koska kärsin koko ajan nestehukasta, palan auringossa jatkuvasti ja saan hangata kaiken maailman voiteita kroppaan koko ajan, kaikki hiki suttaa silmälasin linssit siten, että lasit ovat käyttökelvottomia… Hakeudun kellareihin saadakseni edes hetken rauhan Suomen kammottavan hiostavalta kesältä.
Toivottavasti tulisi edes sateinen kesä.
Maaliskuu 7, 2006 kello 21:40Kesässä ei ole mitään hyvää kuin loma.
Maaliskuu 8, 2006 kello 17:32Samaa mieltä ylläolevan kanssa.
Maaliskuu 8, 2006 kello 19:25Minä taas pidän kesästä. Parasta aikaa. Muuten voiteistasi tuli mieleen, olen palanut vain kerran, silloinkin toukokuussa kun olin ilman hattua tai mitään naaman suojaa 4 ja puoli tuntia hiekkakentällä suorassa auringonpaisteessa. Oli mukavan lämmintä, ehkä 25 astetta. Posket paloivat :|
Maaliskuu 8, 2006 kello 22:23Kevät ja kesä tekee minut huonomuistiseksi. Lämpötiloilla ei sinäänsä ole väliä, kunhan pysytään inhimillisissä lukemissa. Minulla palaa joka kesä nenä - ei mikään muu, vaikka en rasvojen kanssa läträilisikään
Maaliskuu 12, 2006 kello 15:58Ei kesä vaan kesäyöt! Oi niitä kuukausia kun voi tehdä mitä tahansa mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Harmi vaan että niitä on vuodessamme vain pari hassua.
Maaliskuu 15, 2006 kello 17:16Hmm, kyllähän suomessa noita hiostavia kesäpäiviä on. Jotkut niistä ötökkäisiä ja painostavan tukalia, mutta useimmat minusta varsin mukavia. Ja talven aikana kerkeää tulla sitkeimmällekkin sintille niin kylmä että luita kolottaa, että miksi ei nautita niistä hautovan kuumista ja tukalista päivistä mitkä meille on suotu?
Huhtikuu 11, 2006 kello 16:42Mene uimaan jos rupeaa liiaksi ahdistamaan ^^