Nimetöntä sählinkiä“You’ve lost my respect.”
Uskomatonta, mutta totta. Minä olen saanut kummatkin tutkielmani valmiiksi. Musta aukko -asian tulostin tänään, ja äidinkielen merirosvoviritelmän palautin jo viime keskiviikkona. Enää on jäljellä pari miljoonaa koetta, huominen taiteilijaesittely sekä rutkasti tylsistymistä.
Minähän edistyn!
Kävin eilen kirpputorilla. Itse asiassa kahdellakin. Ensimmäiseltä löysin lähes uudenveroiset farkut neljällä eurolla. (Vetoketjua täytyy tosin vähän korjata, rikoin sen.) Muistan katselleeni noita farkkuja silloin, kun niitä sai Seppälästä. Tai en tiedä, ehkä niitä saa vieläkin.
Sitten minä ostin kolme hologrammitaulua seinälleni. Eivät olleet nekään hinnalla pilattuja. Maksoin niistä yhteensä vain puolitoista euroa. Pistin eilen naulat seinään, ja nyt ne riippuvat sänkyni yllä. Hassua, sillä minä en ole erityisen taidokas tai taitava sisustaja.
Toinen kirpputori olikin sitten vain huonekaluille. Etittiin mustin ja Suvin kanssa Suville peilipöytää, mutta se taisi ajautua siihen, että minä toljotin kuola valuen kaikenlaisia antiikkihuonekaluja. Minä olen aivan hurahtanut niihin. Tummaa puuta, kauniita koristeita. Olisin halunnut matkaani aivan upean vaatekaapin 1800-luvun lopulta, sohvan 1700-1800-lukujen vaihteesta ja vanhan merimiesarkun. Ongelma oli lähinnä se, että yhteishinnaksi näille olisi tullut aika paljon yli 3400 euroa.
Minulla oli 40.
Huonekalukierroksen jälkeen sekoiltiin hetki, käytiin sitten Lenkillä kameran kanssa (mutta oli liian pimeää kuvien ottamiseen). Lopuksi katsottiin elokuvaa ja ähmellettiin sipsejä ja suklaavohveleita. Veli oli ajelemassa prätkällään, eli meillä oli täysi rauha katsella sen ja Suvin huoneessa elokuvaa.
Se elokuva oli pelottava.
Minulla on muuten hieman ongelmia sivujen kanssa. Minulla on uusi ulkoasu Illusoryyn, mutta tajusin, että en saa siitä koodaukseltaan aivan sellaista kuin olisin halunnut. Ellen käyttäisi tableja. En halua käyttää. Joten… Niin. Ja sitten Menthal27. Kyllästyin jo tulevan ulkoasun otsikkokuvaan, joten tein uuden. Mutta uusi on ihan väärän vihreä enkä saa sävytettyä sitä sopivan vihreäksi. Kokeilin sitten mustaa taustaa, mutta en keksi, miten saisin kaiken sopimaan yhteen. En halua sitä vanhaa otsikkokuvaa.
Minulla on epämääräinen hytinä selkäpiissäni, että siitä ulkoasusta tulee kaikesta huolimatta tumma.
Sitten on vielä Kehänkiertäjä. Minulla on ulkoasu valmiina, validia XHTML:ää. Ongelma on siinä, että haluaisin jonkin yksinkertaisen galleriascriptin kuville, mutta en ole löytänyt sopivaa. Kirjoituksille haluaisin myös jonkin erilaisen järjestelmän, mutta luulenpa, ettei se onnistu. Laitan Kehänkiertäjän kehiin, jahka saan koulutyöt pois alta. Jep.
Minä mietin muuten eilen aivan tuhottoman pitkään donitsiteoriaa. Olen uskonut siihen pienestä pitäen, kuulin sen nimen vasta myöhemmin. Se on hyvin yksinkertainen:
Ajatelkaa, että olette avaruudessa. Heitätte vaikkapa kiven, pesusienen, maustepurkin tai mitä tahansa tiettyyn suuntaan, sanotaan nyt teistä katsottuna vasemmalle. Kun odotatte tarpeeksi kauan - lähes ikuisuuden - ja olettaen, että esine ei matkallaan törmää mihinkään, se tulee lopulta lähtöpisteeseensä päinvastaisesta suunnasta, sinusta katsoen oikealta. Siihen menee tuhottomasti aikaa, mutta se palaa. Ikään kuin se kiertäisi kehää, mutta ei kierrä. Se menee koko ajan samaan suuntaan, mutta koska maailmankaikkeus on donitsimainen, se palaa lopulta lähtöpisteeseensä päinvastaisesta suunnasta.
Yksinkertaista, eikö?
Lähetetty Sunnuntaina, 8. Toukokuuta 2005 kello 12:05. Osion Elämä alla. Kommentointi ei ole sallittu.
Nimetöntä sählinkiä“You’ve lost my respect.”
On päiviä, jolloin me kaikki pelkäämme pimeää.